keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Tietoa maapallosta ja sen asukkaista

Maailman synty
Oletko miettinyt mistä kaikki on saanut alkunsa? Miksi maapallo on pyöreä ja onko se aina ollut sellainen? Miksi taivaalla on pilviä? Miksi minä näytän tältä? Oletko tiennyt, että jalkojemme alla palaa jatkuvasti lieskoja, sekä sulanutta rautaa ja nikkeliä kiertää siellä kehää. Tiesitkö, että Kuu on saanut alkunsa maapallosta? Peter Ackroydin Maailman synty-kirja kertoo kaiken alkuräjähdyksestä lähtien. Entäs kiinnostaako sinua tietää, miksi aavikolla on melkein aina kuivaa tai miksi vuorten huipulta ei koskaan sula lumi? Otavan painos Planeettamme maa ja Kariston Maapallon ihmeitä, selvittävät nämä, sekä monta muuta suurta salaisuutta maapallostamme.

Ensimmäiset jättiläiset
Dinosaurukset olivat maapallomme suurimmat nisäkkäät, mitä ne söivät, pystyivätkö ne uimaan, osasivatko ne lentää ja miksi ne katosivat? Disneyn Dinosaurukset-tietokirja kertoo totuuden pallomme pelottavimmista jättipedoista.
Kuin ihmeen kaupalla, nisäkkäät selvisivät läpi jääkauden, meteorin iskun aiheuttaman kuivuuden ja dinosaurusten hyökkäysten. Keitä nisäkkäisiin siis kuuluu? Millaisia nisäkkäitä missäkin päin maailmaa elää? WSOY:n Me Nisäkkäät, luettelee maapallon kaikki yksilöt, niiden ulkonäön ja kotiympäristön.

Ensimmäiset kulttuurit
Kun rotista oli kehittynyt apinoita ja apinoista ihmisiä, syntyi kulttuureita. Kuuluisimpia olivat Egyptin faaraot. Syy siihen, miksi niistä edelleen jatkuvasti kuiskaillaan, on että niitä löytyy näin tuhansia vuosia kuoleman jälkeenkin. Katsos, egyptiläiset halusivat ruumiidensa säilyvän ikuisuuden, minkä takia he muumioivat kuninkaansa. Muumioista kiertää monenlaisia tarinoita, kuinka ne heräävät henkiin tuhansien vuosien jälkeen, ihan vain pelotellakseen meitä eläviä. Mutta ymmärtääksesi, miksi faaraot halusivat tulla haudatuksi jättimäisiin pyramideihin, sekä ottaa mukaansa koko omaisuutensa kultakoruja myöden, sinun tulee lukea Joyce Tyldesleyn-kirjan Muumioiden mysteerit. Egyptiläiset olivat erittäin sivistynyttä kansaa, olihan heillä sentään maailman ensimmäinen kirjasto Alexandriassa. Siitä huolimatta, länsimaissa sivistyksen kehdoksi kutsutaan Antiikin Kreikkaa. Kreikkalaiset olivat kuuluisia Jumal-taruistaan, filosofian ja matematiikan, sekä tähtitieteen synnystä. He elivät yltäkylläisyyden aikaa, minkä vuoksi heillä oli paljon aikaa niin miettiä, kuin tutkiakin maailmankaikkeutta. Mytologia: Muinaisen Kreikan Jumalat, sankarit ja hirviöt, opastaa sinut maailman erikoisimpien tarinoiden sekä viisauden lähteille. Kreikkalaiset olivat myös ensimmäisiä, jotka ihmettelivät tähtiä ja taivaan toimintaa niin paljon, että päättivät tehdä kaukoputken ja ottaa siitä selvää. Jos haluat oppia vähintään yhtä paljon, ellet jopa enemmän kuin kreikkalaiset, lainaa kirjastosta Carole Stottin Tähtitaivas, sekä WSOY:n kustantaman Aistimatka avaruuteen-kirja.

Jos egyptiläiset tiesivät paljon ihmisestä, kreikkalaiset avaruudesta, niin intiaanit tiesivät paljon viljelystä, kalastuksesta, sekä metsästyksestä. He tunsivat maan ja meren, tiesivät kuinka elää rasittamatta luontoa ja kunnioittivat suuresti elinympäristöään. Haluatko oppia tietämään, kuinka elää yhtä älykkäästi tasapainossa luonnon kanssa? Gummeruksen Suuri intiaanikirja tekee sinulle tutuksi intiaanien kulttuurin, asumisen, pukeutumisen, sekä elämäntavan. Samaan aikaan pohjoisessa viikingit hallitsivat meriä, he taistelivat kuin muinaiset roomalaiset, vallaten maata ja kansoja haltuunsa. Aivan kuten kaikilla kansoilla, myös viikingeillä oli omat jumalat ja uskomuksensa. Heillä oli faaraoiden tapaan omat legendaariset johtajansa, joiden tarinoita kerrotaan yhä tänäkin päivänä jälkipolville. J.M. Clementsin kirjoittama Mahtavat Viikingit, on loistava kokoelma heidän suurenmoisesta valtakaudestaan. Viikinkien merenperintöä jatkoivat merirosvot. Heitä liikkuu tänäkin päivänä suurilla vesillä, mutta entisaikaan he hallitsivat vesistön, aivan kuten kuningas hallitsee maatansa. Olet varmasti kuullut kapteeni Punaparrasta ja nähnyt elokuvan kapteeni Sparrowsta, oletko kuitenkaan varma, että kaikki tarinat ovat totta? Tiesitkö, että merirosvoillakin on omat sääntönsä, sekä rangaistuksensa? John Matthews on tehnyt loistavan teoksen Merirosvokirja, mistä paljastuvat merten kauhujen todellinen luonne.

Eläimistä
Vaikka merirosvot purjehtivat aaltojen päällä, eivät ne välttämättä tiedä, mitä pinnan alla tapahtuu. Ota käteesi Otavan Loiskis-kirja, niin tunnistat sukellellessasi merimakkaran ja tiedät kuinka taskurapu luo kuorensa. Mikäli ihastut kaloihin niin paljon, että toivoisit saavasi itsellesi oman merimaailman, voit ottaa selvää Peter Beckin Akvaariokäsikirjasta, kuinka Akvaario sisustetaan, suunnitellaan ja asutetaan oikeaoppisesti.
Aivan kuten kaloilla on koti vedessä, on myös muilla eläimillä omat kotikolonsa maan yllä tai sen sisällä. Jopa lahonneen puun rungossa saattaa asustaa kymmenen eri lajia. Barbara Taylor on ottanut selvää teoksessaan Eläinten kodit, kuinka monenlaisia eri asumistapoja lähistöltäsi löytyy. Entäs miten eläimet kommunikoivat keskenään? Kuinka ne pysyvät puhtaana ja mikä on magneettikompassi? David Burnie on kirjoittanut kaiken tämän ja paljon muuta Eläinten salaisuudet-kirjaan.

Aivan kuten me ihmiset, eläimetkin ovat joskus vauvoja ja pieniä lapsia. Ne eivät mene päiväkotiin tai kouluun, vaan heitä opettavat äidit, isät ja lauman jäsenet. Heille tärkein oppi on osata löytää ruokaa, pysyä puhtaana ja kasvattaa omia lapsia. Matka aikuisuuteen on kuvattu hulvattoman hauskalla tavalla WSOY:n Eläinlasten elämää-teoksessa. Eläinten kasvamista ja toimintaa voi seurata myös ihan kotioloissa, mikäli on lemmikinomistaja.  Sarah Whiteheadin Citykoira, Sarah Heathin Kissan tavat tutuksi ja David Altertonin Pienet lemmikkieläimet antavat käytännön opastusta oman kotieläimen hoitoon ja hoivaamiseen.
Nyt kun olet ottanut selvää elämästä ennen sinua, pohdit varmasti, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa. Otavan julkaisema Maapallon villi tulevaisuus, on tehnyt johtopäätöksensä elämän uudesta muodosta kaukana tulevaisuudessa. Sen hurjat muodot saattavat säikäyttää ensi katsomalta, joten varaudu ottamalla kaveri viereesi lukemaan.

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Puuhaa kesäpäiviin tietokirjoista

Nyt on kesä ja ihanan aurinkoista, jotta kukat ja puut sekä nurmi jaksaisivat kasvaa kovasti, tarvitaan myös sadetta. Sadesäällä ei oikein huvita olla ulkona, mutta jotakin kivaa voi silti tehdä. Sen sijaan, että pelaisi konsolipelejä tai katsoisi vanhoja elokuvia, voit kehittää itsellesi uudenlaisia haasteita.
Kesäsateella on mukavaa puuhailla sisällä esimerkiksi oman lautapelin. Oriol Ripollin ja Francesc Martinin Purkista peliksi-kirjan ohjeilla huomaat, kuinka helppoa on valmistaa kotoa löytyvistä materiaaleista pelejä ja tehtäviä, jollaisia ei kavereilta löydy.
Aina ei jaksa pelailla, silloin on hyvä ottaa Jane Bullin kirja Kierrätä ja askartele käteen. Voit kerätä kaikki vanhat muovikrääsät kokoon, askarrella vaikka vanhasta vesipullosta pullopankin tai minikasvihuoneen aurinkoisia päiviä varten. Tai tehdä paperimassasta kulhon ja rakentaa sateenkaarikokoelman esimerkiksi karkkirasioista tai pääsiäismunien leluista.
Kun aurinko viimein lipuu pilvien takaa esille lämmittäen ihoa, on aika lähteä kaupungille tutustumaan Helsingin sykkeeseen. Johanna Sirén-Kaplaksen ja Lena Malmin kokoama Oma Helsinki loma-kirja kertoo missä kesälomalla tapahtuu. Voit ostaa Helsingin seudun liikenteen vuorokausilipun, hypätä Elielinaukiolla 69 bussiin ja matkata vaikka uimastadionille tai Kumpulan maauimalaan.
Kuumalla ilmalla tulee mieleen Savanni. Vaikkei viikkorahat riittäisikään Afrikkaan asti, pääse eksoottisten eläimien läheisyyteen Korkeasaaressa. Eikä matkakaan kestä kauaa Rautatientorilta bussilla 11 tai lautalla Kauppatorilta. Kirjastot järjestävät myös monenlaisia tapahtumia eri puolilla Helsinkiä. Voit ottaa niistä selvää Helsingin kirjastojen omilta nettisivuilta http://www.lib.hel.fi/.

Kun on päivä, jolloin ei jaksa lähteä merta edemmäs kalaan, on hyvä tarttua vapaan, suunnata lähimmälle lätäkölle ottamaan selvää Berndt Sundstenin ja Jan Jägerin kirjoittamasta oppaasta Nyt kalaan! Nuoren kalastajan kirja, mitkä kalat asustavat vesistölläsi ja millaisilla pyydyksillä ne saadaan narrattua. Geoffrey Budworthin Solmutieto kirjasta opit solmimaan koukun onkeen pitävin ottein. Jos kalastusretki venyy suunniteltua pidemmäksi, on repussa hyvä olla mukana niin eväät kuin Stefan Källmanin ja Jan Jägerin Nuoren vaeltajan opas. Kirjasta löytää vastaukset luonnossa pärjäämiseen, tulen luomiseen, marjojen keräämiseen ja yöpymiseen. Luontoretkellä on mukavaa myös tutustua erilaisiin luonnonkukkiin, voit noukkia kimpun mukaan kotiin vietäväksi, kuivattaa muistoksi tai tehdä vaikka kortiksi. Anja Baklien kirjoittama Ensimmäinen kukkakirjani opastaa tunnistamaan kukat nimeltä.

Välillä tekee mieli olla vain omalla pihalla ja kaivaa maahan iso kolo, mutta ole varovainen, koska silloin voikin löytää suurimmat aarteet. Laura Trenter ja Erika Kovanen ovat keränneet teokseen Maata kaivamaan tietoa arkeologisista löydöksistä, joihin saatat törmätä. Mikäli jaksat kaivaa oikein syvälle, etsi Jaana Mellasen sarjakuvakirja Helsinki Helsingin alla. Tiesitkö että nykyinen Helsinki on rakennettu vanhan kaupungin päälle? Kotitalosi alta saattaa löytyä jonkun toisen vanha koti tai lehmien karsinan jäänteet. Maata kaivaessa törmäät myös kotisi hiljaisiin naapureihin, löydät koppakuoriaisen, madon ja monta muuta uutta ystävää. Löytöretkiä lähiluontoon-teos opastaa kaupunkiluonnon ihmeelliseen maailmaan.

Ennen koulun alkua, voit kerätä koko kesän talteen Angela Wilkesin Lomapäivän puuhakirjan avulla, jotta voit esitellä ystävillesi miltä sinun lomasi näytti, tuoksui ja maistui.

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Kuvakirjoja kesästä

Beskow: Pikku- Tommin kalaretki
Beskow: Kukkaisjuhla
Camp- Coplans: Rantakahvila
Dahan: Vaarin vene
Dunér-Raagaard: Elina ja kesäyö
Dupasquier: Ukin luona maalla
Elo-Salo: Franz kesälomalla
Freedman-Howarth: Pihan pienet vieraat
Glior: Eläinten kesäretki
Hartmann-Palle: Esko ja Jokiäijä kalassa
Hutta: Nalle Puh Tarpeellinen Tammi
Hutri-Björklund: Kaupungin kesä
Ikäheimo: Hiiren häät
Jennings: Franklin istuttaa puun
Korolainen: Jäniskesä
Lindgren-Lindenbaum: Kastehelmi

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Rantalukemista nuorille

Hemingway: Vanhus ja meri
Melville: Moby Dick
Evans: Hevoskuiskaaja
Moers: Kapteeni Sinikarhun 13 ½ elämää
Riordan: Hirviöidenmeri
Kallioniemi: Rääväsuu rakastuu
Verne: Kahden vuoden loma-aika
Morrison: Aaltomatkaaja
Karma: Mistä tunnet sä ystävän
Dahlbäck: Julian kesä
Lehtinen: Laura kesätöissä
Rider: Luurankosaari
Torvinen: Rankka kesä
Leskinen: Espanjalainen juttu
Mankell: Tulen salaisuus